Kun sosiaalinen media vyöryi 5–10 vuotta sitten osaksi työtämme, hämärtyi samalla henkilökohtaisen elämän ja työroolin raja. Vaikka somen käyttö on osa työtämme, olemme some-kanavissa esillä ennen kaikkea ihmisinä, ja vasta toissijaisesti myyjinä, virkamiehinä tai poliiseina.
Osalle tämä muutos on helppo ja luonteva. Esimerkiksi me olemme Sannan kanssa haastatelleet useisiin eri teksteihimme monien alojen osaajia, jotka kertovat hyötyvänsä somen käytöstä työssään valtavasti.
Mutta sitten on suuri ja hiljainen joukko osaajia, joita työroolissa käytettävä some ärsyttää, ahdistaa tai pelottaa. Löytyykö minulta sellaista sanottavaa, joka kiinnostaa muita? Teenkö itsestäni pellen? Onko työpaikan sisäiseen somekeskusteluun pakko osallistua?
Aikaisemmin esimerkiksi diplomi-insinöörin, johtajan ja kiinteistönvälittäjän työnkuvaan on kuulunut vahvasti vain asiakeskeisten tekstien kirjoittamista. Jos on tottunut tuottamaan työssään tekstejä, joissa kirjoittajan oma ääni ei kuulu lainkaan, harppaus persoonalliseen ja henkilökohtaiseen ammatillisen kirjoittamisen tapaan on suuri.
Tai oikeastaan hyppäys on niin valtava, ettei voi olettaa, että kaikki hanskaisivat hyppäyksen omin avuin.
Millaisia kirjoitustaitoja vaaditaan, jotta vahvasti asiakeskeinen kirjoittaja saa työhön liittyviin blogi-, some- tai vaikka uutiskirjeteksteihin persoonallisen otteen?
Tässä neuvoja kohti ketterää kirjoituskuntoa!
1. Ideoiden bongaamisen taito
Ennen kuin voi kirjoittaa, pitää tietysti olla olemassa aihe. Jos työskentelet suuressa organisaatiossa, sinulle on toivottavasti selvää, millaisista aiheista ja teemoista sinun halutaan julkaisevan tekstejä. Jos ei ole, kysy viestintä- tai markkinointiasiantuntijaltanne!
Jos taas olet yrittäjä tai haluat profiloitua osaajana ilman taustaoraganisaatiotasi, aihepiirit pitää määritellä itse. Mitä tavoittelet teksteilläsi ja kenelle kirjoitat? Minkä aiheiden käsitteleminen tukee eniten tavoitteitasi? Käytä näitä vastauksia pohjana, kun mietit tekstien ideoita.
Älä lähde aiheen metsästämisessä liian kauas omasta työstäsi. Somepäivitysten elinkaari on lyhyt ja päivittää pitää usein, joten voit hyvin mennä keskinkertaisella aiheella nyt ja julkaista sen timanttisen idean, kun saat siitä kiinni.
Voit miettiä muutaman päivitysidean jo varastoon. Esimerkiksi ensimmäisiä LinkedIn-päivityksiä voi hyvin lähteä tekemään esimerkiksi tällaisten aiheiden kautta:
Kirjoita siitä, mitä olet viime aikoina oivaltanut.
Jaa ammatillinen neuvo aiheesta, josta sinulta kysytään toistuvasti.
Kerro mielipiteesi ajankohtaisesta uutisesta, jonka aihe koskettaa työtäsi.
Kehu työkaveria, pomoa tai (hyvin perustellen) itseäsi
2. Aiheiden rajaamisen taito
Somepäivitys on aina tiivis: Twitter-viesti 280 merkkiä, LinkedIn-päivitys 1 300. Blogitekstiin mahtuu enemmänkin asiaa, mutta silti oma teksti-idea kannattaa rajata käsittelemään vain yhtä, aika kapeaa asiaa kerrallaan.
Jos esimerkiksi kiinteistönvälittäjänä haluat kirjoittaa hyvästä välitystavasta, älä yritä ottaa koko suosituskokoelmaa käsittelyyn yhdellä kertaa. Mikä kohta hyvästä välitystavasta on omassa työssäsi viime aikoina ollut pinnalla? Tai onko jokin osa hyvästä välitystavasta juuri nyt erityisen ajankohtainen? Miksi lukijoidesi, eli asunnon etsijöiden olisi hyvä tietää siitä? Kirjoita siitä!
3. Esimerkkien ja tarinoiden käyttämisen taito
Pelkkä kuivakkaa asiaa tai faktoja luetteleva teksti jää herkästi lukematta, jos lukija ei löydä aiheesta tarttumapintaa – mitään sellaista, joka koskettaisi omaa työtä tai elämää. Siksi teksteissä kannattaa viljellä hövelisti esimerkkejä ja pieniä tarinoita.
Esimerkiksi meidän asiantuntijabloggaamisen verkkokurssillamme ollut psykologi ja coach Anu Tevanlinna aloittaa palautumista käsittelevän blogitekstinsä näin:
“Vedät työpäivän tauoitta, jotta ehdit kaartaa päiväkodin pihaan puoli viideksi. Olosi on kaikkensa antanut, mutta sohvalla löhöilyn sijaan illalla pitäisi purkaa kodin tehtävälistaa ja pyörittää harrastusrumbaa. Haluaisit olla työpäivän jälkeen energinen ja ratkaisukeskeinen, mutta huomaat huokailevasi ja tiuskivasi.”
Anu olisi toki voinut aloittaa toteavasti, menemällä suoraan asiaan:
“Ilman riittävää palautumista stressin psyykkiset oireet nostavat päätään kenellä tahansa.”
Kumpi alku houkuttelisi sinut lukemaan?
Huomaa, miten lyhyt tarina saa aiheen tuntumaan läheiseltä! Siihen ei tarvita kuin kolme tarkasti valikoitua lausetta.
Se, mikä koskettaa tai pysäyttää, muistetaan ja jää mieleen. Esimerkin tai tarinan vanavedessä se varsinainen asiakin saa ansaitsemansa huomion.
4. Kuvailevan kirjoittamisen taito
Esimerkkien ja tarinoiden kirjoittamisessa voit hyvin lainata työkaluja luovan kirjoittamisen maailmasta. Sen sijaan, että kerrot, mitä tapahtuu, voit ikään kuin maalata tilanteen sanojen avulla lukijoidesi eteen.
Nyt saat käyttää herkullisia adjektiiveja, joita työelämän teksteissä muutoin käytetään varsin niukasti. Voit myös miettiä, miltä aiheeseesi liittyvä esimerkkitilanne näyttää, kuulostaa, tuoksuu tai tuntuu. Näytä tilanne lukijoillesi, älä kerro!
Muun muassa kuvailevaan kirjoittamiseen saat tehtäviä ja tietoiskuja verkkokurssiltamme Tarinoita työstä – treeniohjelma ketterään kirjoituskuntoon. Lue lisää täältä!
Uusien taitojen lisäksi säännöllisten, työhön liittyvien sometekstien kirjoittaminen vaatii rohkeutta. On huomattavasti helpompaa kirjoittaa asiantuntijan tutusta roolista käsin kuin riisua status ja kirjoittaa ihmisenä, joka kokee, huomaa ja havainnoi.
Taidot ja rohkeus karttuvat kuitenkin vain tekemällä. Mieti, mitä voisit saavuttaa ketterällä työelämäkirjoittamisella ja päätä, koska aloitat.
Comments