Kun perustimme Kidekoulua vuonna 2017, työelämän kirjoituskoulutuksille oli kova tarve. Asiakaslähtöisyydestä totta kai puhuttiin, mutta moni organisaatio vasta ryhtyi viemään ajatusta tekstien tasolle. Lisäksi asiantuntijablogit olivat lyöneet toden teolla läpi, ja tarvittiin joku kertomaan, miten hyvä blogiteksti syntyy.
Syyskuussa aloitan uuden työn viestintästrategina Valoriassa, joka on ollut Kidekoulun yhteistyökumppani yli kolmen vuoden ajan. Pääsen työskentelemään viestinnän parissa entistä monipuolisemmin ja saan kaipaamani työyhteisön.
Viidessä vuodessa (kirjallisen) viestinnän ja viestintätaitojen merkitys on vain kasvanut. Uskon, että strategisesti toteutettu viestintä auttaa organisaatioita menestymään ja pääsemään tavoitteeseensa. Se onnistuu parhaiten, kun sekä viestintää että henkilöstön viestintätaitoja kehitetään pitkäjänteisesti ja tarjotaan viestintään jatkuvasti tukea ja valmennusta. Juuri tällaiseksi rinnalla kulkijaksi saan Valoriassa ryhtyä.
Tässä vielä tiivistettynä neljä asiaa, jotka muuttuivat viestinnän kentällä viiden Kidekoulu-vuoteni aikana.
1) Viestinnästä on tullut suurempi osa ihmisten työtä
Monessa organisaatiossa blogista on tullut pysyvä viestintäkanava, ja asiantuntijoiden odotetaan kirjoittavan siihen tekstejä. Lisäksi sosiaalisen median käytöstä on tullut kiinteä osa asiantuntijoiden työtä. Silti valmiudet uudenlaiseen viestintään puuttuvat monilta.
Nykyisin myös ymmärretään aiempaa paremmin, että viestintä on paljon muutakin kuin bloggaamista ja some-päivityksiä. Jokaisessa organisaatiossa välitetään joka päivä tietoa erilaisten tekstien avulla, olivat ne sitten tarjouksia, sähköposteja, intra-viestejä, lausuntoja, raportteja tai ohjeistuksia.
2) Organisaatiot kantavat enemmän vastuuta työntekijöiden viestintätaitojen kehittämisestä.
Hyvä kirjoitustaito ei enää kuulu vain niille, jotka ovat asiasta innostuneita ja kiinnostuneita, vaan onneksi jo moni organisaatio tarjoaa koulutuksia ja jatkuvaa tukea viestimiseen.
Vastuu viestinnän kehittämisestä ei ole enää pelkästään viestintäyksiköllä, vaan myös organisaatioiden johto on kiinnostunut siitä, kuinka hyvin työntekijät pystyvät ilmaisemaan itseään sekä sisäisessä että ulkoisessa viestinnässä.
3) Selkeyden ja asiakaslähtöisyyden arvostus on kasvanut
Aina vain suurempi osa asiakaskohtaamisista ja työkavereiden kanssa kommunikoinnista tapahtuu verkossa. Koska emme näe vastaanottajan kasvoja emmekä pysty tarvittaessa antamaan lisäselityksiä, selkeys ja asiakaslähtöisyys ovat kaikessa viestinnässä entistä tärkeämpiä.
Yksi muutoksen ajurin oli koronaeristys, jonka aikana ihmisille piti viestiä uusista ohjeista jatkuvasti. Suuri merkitys on ollut myös digipalveluita koskevalla saavutettavuusdirektiivillä. Moni julkishallinnon organisaatio, Kela ja Verohallinto etunenässä, on ryhtynyt selkeyttämään sivustojaan aivan uudella tavalla, ja yritykset seuraavat vanavedessä.
4) Viestinnästä on tullut organisaatioiden menestyksen osatekijä
Viimeinen, mutta vähintään yhtä tärkeä muutos on se, että viestintä nivoutuu entistä tiukemmin organisaation kaikkeen tekemiseen. Sitä ei ole enää aikoihin nähty irrallisena toimintona tai yksikkönä, jonka tehtävä on tiedottaa siitä, mitä organisaatiossa tapahtuu.
Sen sijaan viestintä siivittää organisaatiota kohti tavoitteitaan, ja siksi viestinnän tavoitteiden pitäisi olla aivan samat kuin organisaatiolla muutenkin. Tämä taas edellyttää avointa viestintäkulttuuria, jossa viestintä kuuluu jokaiselle.
Viisi ja puoli vuotta omassa viestintäyrityksessä ovat opettaneet valtavasti paitsi yrittämisestä ja viestinnän merkityksestä, myös siitä, miten voin auttaa työelämän kirjoittajia viestintätaitojensa kehittämisessä. Koulutukset ovat osa uutta toimenkuvaani, mutta Kidekoulussa jatkan sivutoimisena yrittäjänä muun muassa verkkokurssien parissa. Kirjoitan jatkossa viestinnästä ja uudesta työstäni ennen kaikkea LinkedInissä, joten liity ihmeessä osaksi verkostoani!