Jokaisella tekstillä – ja sinulla kirjoittajana – on tärkeä tavoite. Haluat saada vastaanottajan lukemaan, ymmärtämään ja toimimaan. Haluat myydä hänelle ideasi, osaamisesi tai tuotteesi.
Kaikessa tässä kielenhuolto voi tehdä pieniä ihmeitä. Mitä paremmin operoit kielellä, sitä varmemmin saat tekstisi toimimaan. Tekstisi palvelee asiaasi ja lukijaasi. Sinä saavutat tavoitteesi.
Kun työhön kuuluu kirjoittaminen, teksti on (asiakas)palvelua ja ihmisten kohtelua. Tekstillä pitää pystyä yhtä laadukkaaseen ja kohteliaaseen asiakaspalveluun kuin henkilökohtaisesti tavattaessa. Kuten ihminen itse, myös kieli on yrityksen käyntikortti.
Kielenhuoltoa lukijalähtöisesti
Aiemmin työskentelin insinöörien kanssa. Kun heille opetettiin käyttäjälähtöistä suunnittelua, kuului silloin tällöin myös nurinaa. Logiikka meni niin, että kaikki laitteet ovat käyttäjälähtöisiä, koska ne tehdään käyttäjille. Siinähän sitä käyttäjää jo ajatellaan.
Me kaikki teknisten laitteiden ja niiden käyttöohjeiden kanssa painineet tiedämme, että niin se ei mene. Maailma on erilainen insinöörin silmin. Mikä on insinöörille helppoa ja arkipäiväistä, voi olla tavan käyttäjälle työlästä, ikävää ja jopa mahdotonta. Sama koskee ketä tahansa ammattilaista. Ketä tahansa meistä. Olemme erilaisia käyttäjiä – ja erilaisia lukijoita.
Kuten tuotteita myös tekstejä pitää ajatella ja katsoa käyttäjän silmin. Lukijalähtöinen kielenhuolto on sitä, että suunnittelemme ja kirjoitamme tekstimme lukijan näkökulmasta ja autamme kielen keinoin häntä ymmärtämään sen sisällön.
Sääntöjä ja tilanteenmukaisia suosituksia
Runoilija saa häikäistä lukijansa kielellisellä luovuudella ja monitulkintaisuudella. Asiakirjoittaja ei.
Asiakirjoittaja pyrkii välittämään tietoa, ilmaisemaan mielipiteensä tai ohjaamaan lukijan toimintaa. Hän onnistuu tavoitteessaan tekstillä, joka on mahdollisimman ymmärrettävää, sujuvaa ja vakuuttavaa. Sellainen teksti on kielenhuollon sääntöjen ja suositusten tavoitteena.
Sääntöjen noudattaminen tekee kielestä ja tekstin sanomasta kaikille ymmärrettävän. Ja kun syntyy ymmärrys, syntyy yhteinen kokemus, kiinnostus, innostus, halu ostaa tai osallistua.
Otetaanpa esimerkiksi pilkku. Meille kaikille on tuttua, että puuttuva tai väärässä paikassa oleva pilkku voi muuttaa koko virkkeen merkityksen. Niin tärkeä, hienovarainen ja ilmaisuvoimainen se pieni merkki on.
Ajattele tilannetta, jossa unohdettaisiin säännöt ja kaikki pilkunpaikat voisi luvan kanssa päättää oman pään mukaan. Ajattele kymmentä kirjoittajaa. Moniko heistä asettelisi pilkut omaan tekstiinsä samalla logiikalla? Kuinka hyvin ymmärtäisimme eri kirjoittajien tekstejä sen jälkeen?
Sääntöjä siis tarvitaan. Toisin kuin kielipoliisien paheksuvansävyistä some-keskustelua seuraamalla voisi päätellä, kielenhuolto ei silti tarkoita puuduttavaa kieltojen ja sääntöjen kokoelmaa, jonka pilkuntarkka noudattaminen tilanteessa kuin tilanteessa on kirjoittajan ehdoton pakko.
Kielenhuollon ammattilaiset ovat huomattavasti lempeämpiä. He ovat jo pitkään puhuneet tilannesidonnaisista suosituksista. Itse asiassa he sanovat, että kaikkiin tilanteisiin sopivia kielenkäytön ohjeita ei edes voi antaa. Niinpä asiakirjoittajankin omalle pohdinnalle ja luovuudelle jää kosolti tilaa.
Kurjasta kielestä on monenlaista haittaa
Kielivirheet pomppivat silmiin ja ärsyttävät. Eikä ihme, sillä esimerkiksi alakoulusta alkaen opeteltavat yhdyssanat ja välimerkit ovat perusjuttuja, joiden oikea käyttö on yleissivistystä.
Löysä, jaaritteleva ja rönsyilevä sanavirta taas voi hukuttaa asian ja sen merkityksen. Oudot sanat ja tekstin sekava rakenne pakottavat lukijan pysähtymään, lukemaan uudelleen, pohtimaan mitä kirjoittaja on tarkoittanut ja miten teksti pitäisi tulkita.
Lukija tuntee itsensä tyhmäksi ja joutuu kysymään lisätietoja ja tarkennuksia. Jos ei kysy, hän toimii ehkä väärin tai ei toimi ollenkaan. Ja jos mahdollista, hän mieluummin ohittaa koko tekstin ja kääntyy jonkun muun puoleen.
Ehkä ikävintä on se, että kielivirheet eivät ole vain kielivirheitä. Tekstien perusteella lukija luo mielikuvia kirjoittajasta ja yrityksestä, jota kirjoittaja edustaa.
Joskus päätelmät ovat aiheellisia, joskus epäreiluja. Oleellista on kuitenkin se, että niin me toimimme. Mietimme, onko huonon tekstin tuottajalla ammattiosaamisessaankin puutteita. Epäilemme, että oikeakielisyydestä piittaamaton hoitaa ehkä asiakassuhteenkin vähän sinne päin.
Hyvä kieliasu sen sijaan ei koskaan ole haitta, eikä sillä taatusti karkota ainoatakaan asiakasta. Vai oletko sinä nähnyt kenenkään ärtyvän siitä, että yhdyssanat on kirjoitettu oikein?
Lue lisää: Onko kirjoitusvirheillä väliä? Ne syövät uskottavuutta, mutta pikkumokaan ei kannata jäädä jumiin
Kielenhuolto voi sitä paitsi olla kivaa. On palkitsevaa löytää paras tapa ilmaista asia, niin että teksti palvelee lukijaa käsillä olevassa tilanteessa. On upeaa huomata, miten rikas suomen kieli on ja miten tarkasti sillä voi ilmaista asioita ja sävyjä.
Kielenhuollossa voi kehittyä rajattomasti, mutta ottamalla perusasiat haltuun pääsee jo pitkälle. Ensinnäkin osaaminen tuo itselle varmuutta ja tekee kirjoittamistyöstä helpompaa ja miellyttävämpää.
Toiseksi kirjoittajan ei tarvitse sormet ristissä toivoa, että kohdalle sattuisi hyväntahtoinen ja kiireetön lukija. Hän tietää kirjoittavansa lukijaystävällistä tekstiä ja saavansa viestinsä varmemmin perille.