Loppuvuodesta sain viikon sisään kolme samankaltaista palautetta teksteistäni. Olin tehnyt kirjoitusvirheitä – pariin otteeseen uutiskirjeissä ja kerran lehtijutussa. Kirjoituskouluttajalle omat tekstit ovat työnäytteitä, joten otin kohteliaasti muotoillut palautteet vastaan kiittäen, mutta hampaita kiristellen.
Vapaa kirjoittaja Rosa Meriläinen kirjoitti kesällä Helsingin Sanomissa siitä, miten ihmisiä nälvitään netissä kirjoitusvirheiden vuoksi. Yhdyssanavirheiden tai väärin kirjoitettujen sanojen perusteella saatetaan kyseenalaistaa kirjoittajan asiantuntemus ja älykkyyskin. Työelämässä taas kirjoitusvirheisiin on helppo tarttua sen sijaan, että antaisi palautetta muista asioista: ajatuksen kirkkaudesta, ilmaisun sujuvuudesta tai tekstin sisällöstä.
Vaikka omat mokat aina harmittavat, ajattelen, ettei kirjoitusvirhe aina ole mikään iso juttu. Kirjoitusvirheitä on erilaisia, ja on hyvä oppia tunnistamaan ne virheet, joilla on väliä.
Pienimmillään kirjoitusvirheet ovat yksittäisiä lyöntivirheitä, ylimääräisiä tavuja tai väärään taivutusmuotoon unohtuneita sanoja. 'Toimisto’ onkin vahingossa ‘toimiso’ tai ‘esimerkiksi’ paisuu ‘esimerkikiksi’. Tekstin ymmärrettävyyden kannalta tällaiset pikkuvirheet ovat sivuseikka. Jos teksti soljuu muutoin vaivattomasti, lukija ei välttämättä edes huomaa väärissä paikoissa olevia kirjaimia. Moka saa harmittaa, mutta sen pelossa on tuhlausta vältellä kirjoittamista tai pelätä kasvojen menettämistä.
Toistuvat kielioppivirheet antavat epäammattimaisen kuvan
On myös joukko kirjoitusvirheitä, joita kirjoittaja ei ymmärrä virheiksi: muunmuassa, Kela korvaus, tiistai ilta, enään, 40-vuotta, niimpä. Erityisesti yhdysmerkkiä eli väliviivaa vaativien yhdyssanojen kirjoittaminen erikseen on jo niin yleistä, että monen mielestä 'Mikko setä' on aivan oikein kirjoitettu. Ei muuten ole!
Somessa ja ainakin tuttujen kesken sähköpostitellessa moni höllää kirjoitustapaansa. Näin teen itsekin: olen vähemmän tarkka pilkkujen kanssa tai käytän puhekielisiä muotoja, kuten 'me tehdään'. Kielitoimisto kutsuu tällaista kirjoitettua kieltä tyyliltään jutustelevaksi.
Moni on kuitenkin somessa työroolissa, ainakin välillä. Tiuhaan toistuvat virheet oikeinkirjoituksessa antavat kirjoittajasta ja hänen edustamastaan tahosta huolimattoman ja epäammattimaisen kuvan vähän samaan tapaan kuin paidassa oleva tahra tai asiakkaan kuullen pärräytetty kirosana.
Jos siis olet epävarma esimerkiksi yhdyssanojen kirjoitustavoista, kannattaa ottaa kielioppisääntöjen opettelusta projekti. Esimerkiksi täältä löytyy hyvä yhteenveto siitä, milloin yhdyssana kaipaa väliviivaa. Itse tarkistan viikoittain jonkin oikeinkirjoitusasian loistavasta Kielitoimiston sanakirjasta, joka on kaikille ilmaiseksi käytössä verkossa.
Oikeinkirjoitus kuuluu perustaitoihin
Huolestuttavimpia virheitä ovat ne, joiden vuoksi kirjoittajan asiasta on vaikea saada selvää. Lauseet ovat epäloogisia, välimerkkien puuttuminen tekee ymmärtämisestä vaikeaa ja sanoja käytetään väärässä merkityksessä. Opettajaystäväni kertoi peruskoulun päättäneestä opiskelijasta, joka ei ymmärtänyt eroa itsetunnon ja omatunnon välillä. Heikosti lukevien ja kirjoittavien koululaisten määrä kasvaa ja varusmiesten kielelliset taidot huononevat.
Tällaisissa ongelmissa on kyse paljon suuremmasta asiasta kuin tekstin antamasta mielikuvasta. Samalla kun nuorten luku- ja kirjoitustaidot heikkenevät, työelämä ja koko yhteiskunta muuttuu yhä tekstipainotteisemmaksi. Näistä syistä äidinkielen opetusta tai esimerkiksi oikeakielisyyden painoarvoa ylioppilaskokeissa ei missään tapauksessa pitäisi heikentää.
Kirjoitustaidolla ja sen myötä oikeakielisyydellä on siis valtavasti väliä. Pieniin, satunnaisiin lyöntivirheisiin ei kuitenkaan kannata jäädä jumiin omissa eikä muidenkaan teksteissä. Tekevälle sattuu!
Jos taas tekstejä vaivaa jokin toistuva oikeinkirjoituspulma, se kannattaa opetella huomaamaan ja korjaamaan, jotta omat tekstit toimivat huoliteltuina käyntikortteina. Jokainen voi ja kaikkien kannattaa kehittyä kirjoittajana!
Kaipaatko kielioppisääntöjen kertausta? Tule Kieliasu kuntoon -webinaariin! Se avaa Kidekoulun Kirjoitusviestinnän tehokoulutukset, kuuden webinaarin sarjan touko–kesäkuussa 2021. Lue lisää täällä >>>
Comments