top of page

Näin sain LinkedInissä miljoona näyttöä viidessä kuukaudessa – Samuli Salonen haluaa herättää keskus

Updated: Jan 14, 2020



”Nollasta miljoonaan alle viidessä kuukaudessa.” Maaliskuun 2018 lopulla OP:n yrityspankin asiakasneuvoja ja tuore tradenomi Samuli Salonen kirjoitti LinkedIn-päivityksen, josta moni voi vain haaveilla.

Vajaassa viidessä kuukaudessa Salosen tekstejä oli katseltu LinkedInissä yli miljoona kertaa. Vasta marraskuussa 2017 hän päätti ryhtyä käyttämään työelämän some-kanavaa säännöllisesti. Silloin suunnitelmaan kuului yksi päivitys viikossa ja keskusteluihin osallistuminen päivittäin.

Alussa päivitysten kirjoittaminen oli välillä vaikeaa. Salonen ei tahtonut keksiä aiheita ja itsekriittisyys vaivasi.

– Mietin, kiinnostavatko ajatukseni ketään tai kirjoitanko hölmöjä itsestäänselvyyksiä. Luottamus kasvoi, kun huomasin, että aina löytyi joku, jolle päivitykseni ei ollut itsestäänselvyys.

Päivityksiä bussissa

Enää Salosen ei tarvitse miettiä aiheita päivityksille. Evernote-sovelluksessa on jatkuvasti tallessa 10–15 ideaa, joista voi poimia hetkeen sopivan. Ideoita tarttuu mukaan kaikesta, mitä Salonen näkee ja kokee ympärillään.

– Moni aihe on saanut alkunsa, kun olen keskustellut ihmisten kanssa. Aika usein katson myös uutisia ja mietin, mikä olisi ajankohtaista. Aiheita pyörii päässä koko ajan, sillä LinkedIn on jollain tapaa virittynyt mieleen.

Salonen kirjoittaa päivitykset yleensä muutamassa minuutissa tietokoneella tai kännykällä esimerkiksi bussissa. Oikolukemista tai turhaa ajatusten hautomista hän ei harrasta.

– En tykkää kirjoittaa päivityksiä valmiiksi, sillä pelkään, että alkaisin miettiä tekstejä liikaa.

Henkilökohtaiset ja työasiat sopivat Salosen mielestä LinkedIniin yhtä lailla. Alkuvuonna hän esimerkiksi julkaisi tavoitteensa vuodelle 2018. Vain yksi niistä oli töihin liittyvä, muut henkilökohtaisen elämän alueelta.

– Olen sama ihminen töissä ja vapaalla, ja haluan sen välittyvän myös päivityksistäni. En pyri profiloitumaan minkään alan asiantuntijaksi, vaan omaksi itsekseni: ulospäinsuuntautuneeksi ja energiseksi ihmiseksi, jolla on mielipiteitä.

Kolmen vaiheen kaava

Viiden kuukauden ja kymmenien päivitysten jälkeen Samuli Salonen on luonut kaavan, jolla hyvä LinkedIn-päivitys syntyy.

– Alkuun kirjoitan huomionherättäjän, jotain, minkä vuoksi teksti on pakko lukea loppuun. Esimerkiksi ”LinkedIn-lounaat ovat täällä. Tästä on kyse.” Sitä seuraa pääruoka eli jutun pointti. Loppuun tulee aina call to action. Kysyn esimerkiksi ihmisten mielipidettä.

Tärkein kriteeri hyvälle päivitykselle on, että se herättää ajatuksen ja saa ihmiset keskustelemaan. Yleensä se onnistuu silloin, kun ihmiset löytävät teksteistä jotain, mihin samastua.

Näin kävi esimerkiksi silloin, kun Salonen kertoi, millaisia ennakkoluuloja joutuu kohtaamaan työssään, koska näyttää nuorelta.

"Nuoren näköinen = Ei toi voi tietää ja olla asiantuntija. Törmään tähän reaktioon duunissa lähes päivittäin kun asiakas näkee mut ensimmäisen kerran. Joko ihmiset sanoo sen suoraan mulle tai sen pystyy lukemaan niiden kasvoilta. Joku voisi ärsyyntyä tästä mutta mä rakastan tätä.

Kelataan tilanteesta 5 minuuttia eteenpäin kun ollaan hetki keskusteltu. Tää on se paras hetki kun ne tajuu että tää kaveri tietääkin paljon tästä aiheesta. Ihanan usein mulle sanotaan: "Luulin että et osais tätä hommaa, mutta sähän tiedät tästä enemmän kun mä"

Onko sun ikä luonut ennakkoluuloja sun osaamista kohtaan? "

– Minä kerroin vain siitä, millaisia ennakkoluuloja nuori ulkonäkö aiheuttaa, mutta ihmiset halusivat kertoa myös siitä, millaista on olla nainen, vanha tai lyhyt. Sain valtavasti ajateltavaa.

Parhaiten toimivat provosoivat päivitykset. Suosituimmassa päivityksessään Salonen paljasti palkkansa sentilleen ja haastoi ihmiset puhumaan palkka-avoimuudesta. Tyylikseen hän kuvaakin keskustelun herättämisen ja mielipiteiden laukomisen. Sopivan paikan tullen hän myös pyrkii jakamaan tietoja, joista voisi olla muille hyötyä.

Tutustumista lounailla

Samuli Salonen ryhtyi aktiiviseksi LinkedIn-käyttäjäksi, koska halusi kohentaa asemaansa työmarkkinoilla. Kun nimi ja kasvot ovat tuttuja laajalle ihmisjoukolle, luulisi esimerkiksi työpaikan etsimisen olevan helppoa, kun sen aika joskus tulee.

– Moni aloittaa LinkedInissä niin, että ensimmäinen postaus on ”Hei, haen töitä”. Minä haluan mieluummin kirjoittaa ajatuksiani auki. Kun tulee aika etsiä seuraavaa työpaikkaa ja julkaisen sitä varten hullunhauskan videohakemuksen, toivon, että minun ei tarvitse täyttää työhakemuksia, vaan uusi työ järjestyy verkostoni kautta.

Some-aktiivisuuden hyödyt alkoivat näyttäytyä Saloselle varsin nopeasti. Verkostoon kertyi eri alojen asiantuntijoita, joten monenlaisiin pulmiin on helppo saada apua. Helmikuussa hän muutti Tampereelta Helsinkiin ja on tutustunut LinkedInin ansiota lukuisiin ihmisiin uudessa kotikaupungissaan.

Suurena apuna ovat olleet LinkedIn-lounaat, jotka Salonen keksi muuttonsa jälkeen. Hän kutsui verkostonsa jäseniä lounasseurakseen ja sai kymmeniä vastauksia. Huhtikuun alkuun mennessä mies on tavannut jo kymmeniä ihmisiä lounaan tai kahvin äärellä.

– Lounailla, samoin kuin yksityisviesteissä, keskustellaan monenlaisista asioista myös työelämän ulkopuolelta.

Lisäarvon luoja

Arkipäivisin LinkedIn vie Salosen aikaa vähintään pari tuntia. Aamu alkaa LinkedInillä, mutta some-kanavan käyttö valuu myös työajalle. Onneksi työnantaja Osuuspankki on tunnettu some-myönteisyydestään.

Uuden päivityksen Salonen kirjoittaa kaksi tai kolme kertaa viikossa. Useampaan ei ole aikaa, jos haluaa vastata saatuihin kommentteihin.

Välillä Salonen on miettinyt, näkeekö työnantaja aktiivisuuden uhkana. Aiemmin LinkedIn oli pääasiassa työnhakijoiden kanava, eikä mielikuva ole vielä kaikkien silmissä vaihtunut.

– Olen kuitenkin saanut kiitosta siitä, että olen näkyvä. Puhun tosi vähän Osuuspankista eikä työnantaja näy päivityksissäni yleensä mitenkään. Ajattelen kuitenkin, että kun ihmiset tuntevat minut ja tietävät, että olen Osuuspankista, olen aika ensimmäisenä mielessä, jos he tarvitsevat yritykselleen pankkipalveluita.

Säännöllisyyden myötä kirjoittaminen on helpottunut. Salonen kuvaa tyyliään rennoksi.

– Haluan, että teksteissä säilyy oma tyyli. En esimerkiksi kirjoita kirjakieltä ja jokaisesta päivityksestäni varmaan löytyy kirjoitusvirhe, mutta mielestäni rennohkoja tekstejä arvostetaan.

Samuli Salonen itse seuraa innolla kiinteistövälittäjä Roni Arvosen, remonttipalveluyrittäjä Markus Koskisen ja kuntosaliyrittäjä Joni Jaakkolan LinkedIn-päivityksiä.

– He kaikki tekevät samalla tyylillä kuin minä: luovat lisäarvoa, mikä johtaa siihen, että ihmiset muistavat ja tunnistavat heidät.

Lisäpotkua some-päivityksiin tai blogeihin saat Tarinoita työstä – treeniohjelma ketterään kirjoituskuntoon -verkkokurssiltamme. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan!

Lisää tekstejä kirjoittamisesta:

1,395 views0 comments
bottom of page