Kolme vuotta sitten olimme kollegani Sannan kanssa uuden ja innostavan edessä. Pitkä pohdinta yhteisestä yrityksestä oli tiivistynyt ajatukseksi työelämän kirjoituskoulutuksia tarjoavasta firmasta. Verkkosivut oli julkaistu ja ensimmäinen verkkokurssi rakenteilla.
Nyt olen jälleen jännittävän ja kutkuttavan äärellä, sillä siirryn elokuun 2020 puolivälissä uuteen työhön – Kiteen asiakkaanakin olleen vakuutusyhtiö Pohjantähden viestintäsuunnittelijaksi. Kide jatkaa toimintaansa kollegani Sannan luotsaamana ja minä olen toistaiseksi yhtiössä taka-alalla osakkaana.
Kolmen vuoden työ oman viestintäyrityksen parissa on ollut melkoinen kouluttamisen, tuotteistamisen, markkinoinnin ja myymisen korkeakoulu. Samalla olen oivaltanut valtavasti lisää siitä, miten auttaa työssään kirjoittavia parempien tekstien tekijöiksi.
Tässä kolmen Kide-vuoteni kunniaksi kolme oivallusta työelämän kirjoitustaidoista.
1. Tekstien tärkeys ei häviä minnekään
Viimeistään koronakevät osoitti, että asioinnin pitää nykymaailmassa onnistua verkossa – oli kyse sitten ruokakaupasta, lääkäristä tai verokarhusta.
Kun asiakkaita palvellaan digitaalisesti, selkeän ja ymmärrettävän tekstin merkitys korostuu. Useampi kuin yksi kymmenestä suomalaisesta tarvitsisi palvelua selkokielellä. Tämän päälle tulemme vielä me kiireiset ja hätäiset, jotka emme kunnolla keskity ohjeiden lukemiseen.
Siksi verkossa pitää siis vääntää asia rautalangasta – siis todeta mieluummin, että “etälääkärin vastaanotto alkaa lääkärin saavuttua” kuin “Joined aurience queue *lääkärin nimi*, you are next”, kuten taannoisella etävastaanotollani.
Ja kun myyminen, markkinointi ja vaikuttaminen siirtyvät verkkoon, lukijaa kiinnostavat ja koukuttavat sisällöt nousevat entistäkin tärkeämmiksi. Jos sinä tai te ette pidä aktiivisesti ääntä työstänne ja osaamisestanne, se hukkuu äkkiä kilpailijoiden alle.
2. Asiantuntijablogi on kenties työelämän vaikein tekstilaji
Vain harva saa oman talonsa asiantuntijat innostumaan firman blogin kirjoittamisesta toteamalla, että “olisi hienoa, jos kirjoittaisitte välillä meidän blogiin”. Osaajat kaipaavat raameja blogikirjoittamiselleen: miksi blogi on olemassa, kenelle tekstejä tehdään ja mitä teemoja se käsittelee.
Jos blogin perusasiat eivät ole blogia pyörittävillekään selvillä, kuinka asiantuntijakirjoittaja voisi tietää, mitä häneltä odotetaan?
Blogi on lisäksi henkilökohtainen tekstilaji, jolta on lupa odottaa jotakin muuta kuin kuivakkaa faktojen ja erilaisten näkemysten esittelyä.
Alasta ja sukupolvesta riippuen tämä voi olla kirjoittajalle joko hyvin luontevaa tai kovin jännittävää. Miten tuoda tekstissä oma ääni ja perustellut näkemykset kuuluviin? Kuinka kirjoittaa tekstiä sekä alansa asiantuntijana että työnantajansa edustajana?
Parasta, mitä aktiivisen organisaatioblogin suunnittelija voi tehdä, on selkeyttää blogin perusasiat ja tarjota asiantuntijoilleen motivoivaa koulutusta. Jos kaipaat tässä apua, lataa ensihätään ilmaiseksi Suuri bloginpyöritysoppaamme.
3. Palautteen jano on valtava
Koska sait viimeksi palautetta kirjoittamastasi tekstistä? Siis muunkinlaista palautetta kuin oikeinkirjoitukseen ja pilkkuvirheisiin keskittyvää kommentointia?
Työelämässä on harvoin tarjolla perusteellista, tekstin sisältöä käsittelevää palautetta. Hyvän palautteen kirjoittaminen vaatii aikaa, osaamista ja myös rohkeutta osoittaa suoraan ne asiat, joihin keskittymällä teksti paranee.
Henkilökohtainen palaute omasta tekstistä on todella tehokas tapa kehittyä kirjoittajana. Siksi on ollut hienoa, että olemme Kiteen tiimin kanssa pystyneet kolmen vuoden ajan antamaan teksteistä palautetta.
Lämmin kiitos teille tuhansille työelämän kirjoitustaidoista kiinnostuneille, jotka olen kohdannut viimeisten kolmen vuoden aikana! Kirjoitan jatkossakin työelämän viestintään liittyvistä teemoista ennen kaikkea LinkedInissä, joten olisi hienoa saada sinut osaksi verkostoani!