En osaa, en ehdi, en kehtaa.
Kun on kyse omaa asiantuntemusta käsittelevien ja esittelevien blogitekstien kirjoittamisesta, monella ammattilaisella iskevät jarrut päälle.
Suuri osa asiantuntijatyötä tekevistä ymmärtää jo, että nykymaailmassa ammattitaidon pitää näkyä verkossa. Ammatillisesta blogista on apua esimerkiksi työnhaussa, yrityksen markkinoinnissa, tieteellisen tiedon yleistajuistamisessa ja oman asiantuntijaroolin kasvattamisessa.
Silti rimakauhu saattaa iskeä, kun olisi aika kirjoittaa näkemykset esiin. Tuntuu, ettei olekaan kylliksi painavaa sanottavaa. Aihe vaikuttaa liian suurelta haltuun otettavaksi. Tekstin julkaiseminen omalla nimellä ja naamalla alkaa jännittää, koska netissä kirjoitukset ovat kaikkien luettavina ikuisesti.
Tässä muutama yleinen (teko)syy olla kirjoittamatta omasta osaamisesta verkkoon. Tunnistatko ajatukset?
1. Blogia ei kannata perustaa, sillä usea minua tunnetumpi asiantuntija bloggaa alastani.
Ei pidä paikkaansa.
Yksikään aihepiiri ei tyhjene sillä, että joku muu kirjoittaa blogia samasta teemasta. Voi olla, että alasi seuratuin bloggaaja on ollut tunnettu jo valmiiksi, mutta moni nousee alansa guruksi nimenomaan jakamalla säännöllisesti ammatillisia näkemyksiään verkossa. Mikset siis sinäkin?
Mieti, mikä omassa työssäsi, taustassasi tai lähestymistavassasi on erityistä, ja anna tuon näkökulman kuulua blogiteksteissäsi. Jos sinulla on valokuvaus- tai lakifirma, jonka nimissä haluat blogata, mikä erottaa sinut lukemattomista muista valokuvaajista tai juristeista? Millaisiin asiakkaisiin keskityt, mitä painotat työssäsi tai millainen kokemus erottaa sinut muista? Keskity juuri siihen, missä olet hyvä ja kokenut.
Vinkki sinulle, joka katsot ihaillen jonkun toisen blogia ja mietit, ettet koskaan yllä samaan: käy lukemassa arvostamasi kirjoittajan – tai vaikka Kiteen – muutama ensimmäinen blogiteksti. Jokaisen blogin alku on jossain määrin horjuva ja epävarma. Oma tyyli, ääni ja näkemykset kehittyvät vain kokemuksen myötä.
2. Pitää valmiiksi tietää kaikki asioista, joita blogissa aikoo käsitellä.
Pitää ja ei pidä paikkaansa.
On toki tärkeää määritellä aluksi omalle blogille raamit: kenelle ja miksi kirjoitan ja mitä aihepiiriä blogi käsittelee.
Toisaalta yksittäisen blogitekstin ei tarvitse rakentua vain sen varaan, mitä valmiiksi tiedät ja ajattelet. Tekstejä varten voi – ja kannattaakin – hankkia lisää tietoa esimerkiksi lukemalla tai keskustelemalla työkavereiden ja oman alan konkareiden kanssa. Tiedon etsiminen tai aiheen pallotteleminen auttaa muodostamaan omaa näkemystä aiheesta.
Blogiin voi myös haastatella muita, kuten me Kiteen blogissa teemme (lue esim. postaus LinkedIn-guru Samuli Salosesta, Ylen Kalle Pirhosen näkemyksistä tai Osaaminen esiin!-verkkokurssimme käyneestä urasparraaja Pälvi Myyrystä).
Valtaosa ihmisistä suostuu hyvin mielellään haastateltavaksi, eikä muiden osaamisen esittely syö sinun ammattitaitoasi, vaan tekee blogistasi lukijoille entistä houkuttelevamman.
Muiden haastatteleminen tuo blogin kirjoittamisen aivan uudelle tasolle, sillä haastatteluita tehdessä oppit samalla valtavasti ja verkostoidut kiinnostavien asiantuntijoiden kanssa.
3. Blogin kirjoittaminen vie valtavasti aikaa.
Pitää osittain paikkansa.
Blogin kirjoittaminen vaatii aikaa – siitä ei pääse yli eikä ympäri. Aikaa pitää varata tekstien ideoimiselle ja hahmottelulle, varsinaiseen kirjoittamiseen ja tekstin viilaamiseen sekä esimerkiksi kuvien etsimiseen ja julkaisemiseen liittyvään tekniseen säätöön. Lisäksi blogitekstiä kannattaa jakaa käyttämissäsi sosiaalisen median kanavissa ja esimerkiksi Facebookin ammatillisissa ryhmissä, sillä harva lukija löytää sen sivuiltasi.
Kuinka valtavasti blogi sitten vie aikaa, riippuu kahdesta asiasta: julkaisutiheydestä ja työskentelytavoistasi. Julkaisutiheyden päätät sinä: joku julkaisee useasti viikossa, joku kuukausittain. Mielestäni säännöllisesti kerran kuussa ilmestyvä oivaltava teksti on parempi kuin kolme tiheästi rykäistyä postausta ja sen jälkeen puolen vuoden radiohiljaisuus. Omaa kirjoituskuormaa voi pienentää pyytämällä blogiin toisinaan vieraskirjoituksia tai tekemällä välillä helposti syntyviä postauksia, kuten kysymys–vastaus-haastatteluja tai kirjasuosituksia.
Kokemuksen kautta kehittyy varmuus siitä, miten tekstit syntyvät sinulta parhaiten. Apua parhaiden kirjoitustapojen etsimiseen voi etsiä myös kirjoitusoppaista, joista muutamia olemme esitelleet tässä postauksessa.
Minä ja kollegani Sanna esittelemme Askeleet asiantuntijablogiin -verkkokurssilla selkeän ja järjestelmällisen mallin, jonka avulla voit jakaa kirjoittamiseen työvaiheisiin. Olemme rakentaneet kurssin oman, yhteensä yli 30 vuoden toimittajan työn kokemuksen pohjalta. Yksittäiset vartista tuntiin kestävät työvaiheet on helpompi ujuttaa täysinäiseen kalenteriin kuin yksi pitkä kirjoitussessio.
En osaa, en ehdi, en kehtaa kannattaa siis muuttaa muotoon osaan, ehdin ja kehtaan, kun kartutan osaamista, taitoja ja rohkeutta kirjoittamalla ja julkaisemalla säännöllisesti sekä hakemalla oppia konkareilta. Se kannattaa, sillä blogi voi poikia sen unelmatyön, haastattelun, asiakkuuden, joka avaa yllättävän tai pitkään kaivatun urapolun.
Haluatko kuulla lisää siitä, miten blogin kirjoittaminen voi edistää uraa? Kuuntele 27.8.2018 järjestetty webinaari ilmaiseksi täältä. Webinaarissa Visma Enterprisen toimitusjohtaja Jukka Holm kertoo oman, inspiroivan tarinansa.
Holm piti pitkään itseään huonona kirjoittajana, mutta kehitti kirjoitustaitoaan tietoisesti blogia kirjoittamalla niin paljon, että opiskeluiden aikana hänelle ehdotettiin väitöskirjan kirjoittamista.