• Sanna Sevänen

Videot ja podcastit ovat trendikkäitä, mutta kirjoittaminen on tärkeämpää kuin koskaan

Updated: Jan 2



Selailet puhelinta muutaman minuutin ja silmiesi ohi solahtaa kymmeniä viestejä. Ärsyketulvan keskellä huomiosi kiinnittyy kuviin ja videoihin. Lenkkiseuraksi valitset kiinnostavan podcastin.

Kulutamme valtavan määrän digitaalista sisältöä päivittäin. Videoiden ja podcastien määrä on kasvanut hurjasti, koska kiireisessä arjessa moni valitsee helposti sulateltavan vaihtoehdon. Mikä merkitys yhtälössä on kirjoittamisella?

Kaiken kuvallisuuden keskellä kirjoittajat ovat heränneet puolustamaan rakasta lajiaan. Esimerkiksi markkinointitoimisto Kuulun Marika Luukkanen kirjoitti tekstisisällön merkityksestä yrityksen menestykseen.

Sisältöjen digitaalisoituminen on yksi osa kehitystä, jonka vuoksi Suomen kielen lautakunta on huolissaan suomen asemasta. Lokakuisessa kannanotossaan lautakunta ihmetteli esimerkiksi sitä, että jopa virkamiestasolla on kyseenalaistettu äidinkielen kokeen asema ylioppilaskirjoituksissa.

Kirjoittamista ei voi välttää

On huojentavaa, että puolustajia riittää, sillä totta vieköön kirjoitustaidolla on merkitystä . Enkä sano tätä pelkästään kirjoituskouluttajana, vaan myös tavallisena kansalaisena. Hyvää kirjallista ilmaisua tarvitaan, sillä kommunikoimme toisten ihmisten kanssa kirjoittamalla enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin.

Vai kuinka usein nykyään lähetät sähköpostin tai some-viestin, vaikka aiemmin olisit hoitanut asian soittamalla? Kuinka usein tarkistat asioita netistä tai chattailet asiakaspalvelijan kanssa sen sijaan, että kävelisit virastoon tai kaupan myyjän puheille? Moni myös kirjoittaa päivittäin työkavereilleen, joita tapaa kasvokkain vain hyvin harvoin.

Kun yritysmaailmassa puhutaan videon ja kuvan ylivallasta, ajatellaan vastaanottajia usein kuluttajina, kohteina, joita halutaan viihdyttää ja houkutella ostamaan. Valtaosa meistä toimii verkossa kuitenkin myös kansalaisina. Hoidamme pankkiasioita, allekirjoitamme kansalaisaloitteita, maksamme veroja, haemme etuuksia Kelalta tai etsimme ehdokasta, jota äänestää seuraavissa vaaleissa.

Kun katsotaan pintaa syvemmälle, teksti jyrää yhtä lailla kouluissa, työelämässä kuin viranomaisten kanssa asioidessa. Siksi on äärimmäisen surullista, että osa suomalaisista lukee ja kirjoittaa niin huonosti, että heidän on vaikea selvitä yhteiskunnassa. Helsingin Sanomat julkaisi aiheesta syksyllä 2017 erinomaisen jutun, joka on ajankohtainen edelleen.

Ajattelun ja tahtomisen väline

Kyky kirjoittaa erilaisia tekstejä on olennainen osa hyvää kielitaitoa. Kielen avulla rakennamme identiteettiämme, hahmotamme ympäröivää maailmaa ja suhdettamme siihen. Pystymme kuvaamaan monimutkaisia ja abstrakteja asioita yhdellä sanalla ja keskustelemaan niistä. Ilman kirjoitustaitoa moni ihmiskunnan isoista edistysaskelista olisi jäänyt ottamatta.

On sääli, että ainakin takavuosina kovin moni oppi koulussa ajattelemaan kirjoittamista suppeasti. Kirjainten kaarina, jotka täytyy piirtää paperille säännönmukaisesti. Pilkun paikkoina ja yhdyssanavirheinä. Saneltuina otsikoina, joista on pakko kirjoittaa, vaikka aihe ei yhtään kiinnostaisi.

Muotoseikat kannattaa toki ottaa haltuun, mutta kirjoittaminen on paljon muutakin. Se on ajattelun väline ja yhteyden luomista muihin ihmisiin. Kirjoittamalla voi tehdä ajatuksensa näkyväksi ja ajaa asioita, jotka ovat itselle tärkeitä. Usein kirjoittaminen on yhteyden luomista myös itseen. Välillä vasta, kun asiat on pannut paperille, ymmärtää, mitä niistä todella ajattelee.

Luovuus ja empatiakyky kasvavat

Kirjoittaminen voi tuntua tavattoman vanhanaikaiselta ja hitaalta, koska tekstin tuottamisen ääreen on pakko pysähtyä. Kohtaan välillä pettyneitä ilmeitä, kun lupaan kertoa varmat vinkit siihen, miten tekstin saa syntymään. Konstini ovat nimittäin vähän tylsiä, kuten anna aikaa ajattelulle ja ryhdy kirjoittamaan, vaikka teksti ei tulisikaan suoraan julkaisuvalmiina ulos.

Henkilöbrändistä puhutaan nykyään niin paljon, että moni inhoaa jo koko sanaa. Oman brändin luomisessa hyvä kirjoitustaito on ehdoton apuväline, mutta suosittelen kirjoitusharjoituksia ihan jokaiselle asiantuntijalle, joka tahtoo olla parempi työssään. Koska kirjoittaminen vaatii ajattelemista, tulee kirjoittaessa melkein väkisin kehittäneeksi omaan työhönsä ja alaansa liittyviä näkemyksiä.

Henkilöbrändi ei siis synny muoto, vaan ajatus edellä, kuten sijoitusbloggaaja ja viestintäkonsultti Merja Mähkä mainiosti kiteyttää blogissaan.

Kirjoittaminen on myös oivallinen tapa kehittää luovuutta ja empatiakykyä. Kirjoittajan on pakko opetella asettumaan toisen asemaan, sillä sanomansa saa perille vain, jos miettii, mikä on lukijan kannalta oleellisinta ja miten asiat pitää ilmaista, jotta hän ne parhaiten ymmärtäisi. Aikamoinen valttikortti asiakaslähtöisesti toimivassa yrityskulttuurissa.

Kirjoittajille on onneksi tarjolla hyviäkin uutisia. Kuva- ja videotulvan keskelläkin lukeminen kiinnostaa. Kirjojen myynti kääntyi pitkästä aikaa kasvuun viime vuonna ja Helsingin kirjamessuilla tehtiin tänä vuonna kävijäennätys. Vaikka et kirjoja kirjoittaisikaan, taidokkaille teksteille on edelleen tilausta.

Haluatko antaa organisaatiosi asiantuntijoille eväitä kirjoitustaidon kohentamiseen? Tilaa meiltä koulutus! Autamme mm. monimutkaisten asioiden yleistajuistamisessa, tekstien sävyn hiomisessa tai blogien ja muiden verkkotekstien terävöittämisessä. Ota yhteyttä: 0405108003 tai sanna@kidekoulu.fi

Lue lisää:

Kirjoittaminen vaatii aikaa ajatella – näin raivaat sitä kiireiseen työhön

Tehokkaan sähköpostin kirjoittaminen – kirjoita meilejä, joillaisia itse haluaisit saada

Kirjoita hymy rivien väliin – näin vältät tylyt mokat, kun viestit asiakkaalle tai työkaverille


32 views
  • White Facebook Icon
  • White Twitter Icon

KIDE CONSULTING OY PALVELEE SINUA, JOKA KIRJOITAT TYÖSSÄSI JA HALUAT KEHITTYÄ SIINÄ. JÄRJESTÄMME VERKKO- JA LIVEKOULUTUKSIA, JOTKA AUTTAVAT SINUA KIRJOITTAMAAN VAIKUTTAVASTI JA KITEYTTÄMÄÄN VIESTISI OLENNAISEEN.

© 2017 KIDE CONSULTING OY